 |
Nro 181/107- A Perustettu 3.10.1961 Charter night 31.3.1962 |
Lions Club Turku/Aninkainen-Linna ry LC Turku/Aninkainen ja LC Turku/Linna yhdistyivät 2024 alk. |
Me palvelemme! |
Silakkamarkkinoita Turussa jo vuodesta 1636
IDEASTA SE ALKOI
Joskus voi käydä niin, että päämäärään voimakkaasti pyrkivä aloitteellinen ideoiden heittäminen ja vapaa pohdinta tuottavat pitkävaikutteisen tuloksen. Näin kävi 1970-luvun lopulla Turku-Aninkaisten lions-klubissa. Tuolloin ryhmä veljiä ryhtyi pohtimaan sitä, kuinka löytää sellainen aktiviteetti, johon kaikki jäsenet voisivat osallistua, joka olisi jatkuva ja jonka tulos olisi sellainen, että sillä voitaisiin tukea klubin palvelutapahtumia.
Perimätieto kertoo silloisen jäsenen Gunnar Heynon esittäneen ajatuksen, että ostetaan jonkin kalastajan koko silakkasaalis ja myydään se Aurajoen rannassa suoraan muovikasseihin lipottuna halukkaille kaupunkilaisille. Oli esitetty syntysanat nykymuotoisille Turun silakkamarkkinoille. Tosin klubilaiset eivät myyneet silakkaa suoraan veneestä, vaan sen tekivät kalastajat. Sen sijaan veljet ryhtyivät myymään savusilakkaa, jonka myynti jatkuikin monta vuottaa aloitusvuoden 1979 jälkeen.
TURUN SILAKKAMARKKINAT OVAT VANHIMMAT
Monet turkulaiset tietävät, että samoilla paikoilla nykymuotoisten markkinoiden kanssa on ollut vastaavia tapahtumia jo 1600-luvulta alkaen. Syystä voidaan sanoa, että Turun Silakkamarkkinat ovat vastaavia Helsingissä järjestettäviä markkinoita vanhemmat.
Aikakirjat kertovat, että Aurajoessa on järjestetty syysmarkkinoita vuodesta 1636 lähtien. Vuonna 1731 syysmarkkinoilla kalaa myytiin 134 kalastajaveneestä, jotka olivat kiinnittyneet lähes nykyiselle markkinapaikalle kummallekin puolen Aurajokea. Kalastajat tekivät samalla omat ostoksensa ja heillä oli tapana ripustaa markkinapäivien ajaksi kaljaasiensa ja jahtiensa mastoihin turvaan ne puuesineet ja korit, jotka olivat hankkineet. Syysmarkkinoilla kaupankäynti muodostui kahvin, teen, suositun erikoisuuden rusinakeiton ja virvokkeiden myynnistä. Erityisessä suosiossa olivat tillikka (kapakka, krouvi) ja kahvila. Aikakirjat kertovat - ilmeisesti vähän liioitellen - että syysmarkkinoiden aikana ilma oli yhtä hyvin viinan tuoksun kuin silakan lemunkin kyllästämää.
Vuonna 1868 markkinoiden määrää supistettiin ja jäljelle jäivät vain Heikinmarkkinat ja syysmarkkinat. Tuolloin syysmarkkinapaikkana oli kalasatama Porthanin puiston kohdalla.
Vuonna 1907 Auransillan valmistuttua markkinat siirtyivät sen merenpuoleiselle alueelle eli nykyiselle paikalle. Veneistä myytiin kalaa aina 1900-luvun puoliväliin asti. Liikenneolosuhteiden parantuessa kalanmyynti siirtyi vähitellen pääasiallisesti kauppatorille.
NYKYMARKKINAT SYNTYVÄT
Kun ensimmäiset nykymuotoiset silakkamarkkinat pidettiin 11. - 14.10.1979 Aurajoen itäisellä puolella Auransillan vieressä Samppalinnan ravintolan alapuolella, myyntipisteitä oli 14, joista kahdeksan oli venemyyntipaikkaa ja kuusi myyntipaikkaa maalla. Tuotevalikoima sisälsi enimmäkseen tuoretta kalaa, maustekalaa ja suolasilakkaa. Lc Turku-Aninkaisen myyntipiste oli ainoa, joka myi savusilakkaa. Myöhemmin klubimme luopui silakan myynnistä ja tuotevalikoimaan otettiin grillimakkara. Tämän lisäksi olemme myyneet hernekeittoa ja jäätelöä. Nykyinen kahviomme tarjoaa markkinoilla vaeltavalle monenlaista virkistystä kahvin, teen, leivonnaisten mutta myös erinomaisen bratwurstin muodossa.
Markkinoiden järjestämisen edellytyksenä oli alusta pitäen tiivis yhteistoiminta L-S Kalatalouskeskuksen ja Åbolands Fiskarförbundetin kanssa, joilla oli luonnollisesti hyvät yhteydet kalastajiin. Tänä päivänä yhteistyö on keskittynyt Turun Kalamarkkinayhdistys ry:n puitteissa tapahtuviin markkinoiden järjestelytehtäviin.
Ensimmäisten markkinoiden jälkeen myyntipaikat ovat tasaisesti lisääntyneet samoin kuin kävijämääräkin. Aurajoen itäinen puoli alkoi käydä ahtaaksi, ja vuonna 1989 markkinat siirtyivät joen läntiselle puolelle Läntiselle Rantakadulle ja Kristiinankadulle.
Ajan myötä myös Aurajoen läntinen puoli alkoi käydä ahtaaksi, ja Teatterisillan valmistuttua vuonna 1998 otettiin käyttöön myös vanha itäinen puoli. Markkinat muodostavat nyt yhtenäisen alueen Aurajoen kummallakin puolen Aurasillan ja Teatterisillan välillä. Tällä hetkellä markkinat ovat saavuttaneet ulkoiset rajansa; laajemmalle niitä tuskin voidaan nykyisellä alueella levittää.
Nykyään myyntipaikkoja on vuosittain yli 200, joista kalaa myydään eri muodossa noin 100 myyntipaikalla. Muiden alkutuottajien myyntipaikkoja on noin 80 ja lopuilla myyntipaikoilla myydään erilaisia ruoka- ja markkinamyyntiartikkeleja. Kävijämäärät vaihtelevat vuosittain säästä riippuen noin 150.000 molemmin puolin ja kalatuotteita myydään neljän päivän aikana noin 50.000 - 60.000 kiloa.
Markkinat vetävät kalastajia Turkuun Turun saariston lisäksi Ahvenanmaalta, Pohjanlahdelta Merikarviaa ja Suomenlahdelta Kotkaa myöten.
Ikuisena puheenaiheena on venemyyntipaikkojen väheneminen vuosittain. Tämä johtunee siitä, että nykyään liikenneolosuhteet ovat niin hyvät, että veneitten määrä pakostakin vähenee. Myös veneet ovat nykyään suurentuneet ja Aurajoen sillat ovat esteenä suurempien veneiden saapumiselle markkinapaikalle.
Tapahtuma on merkittävä myös Turun kaupungille ja osoituksena siitä on jokavuotinen kaupungin tarjoama illallinen kalastajille. Mm. paikalliset päiväkodit ja koulut käyvät vierailemassa markkinoilla ja maistelevat erilaisia tuotteita sekä osoittavat vääriksi vanhempien ennakkoluulot lasten halusta syödä kalaa.
Silakkamarkkinoiden kasvun ja suosion myötä vuonna 1997 käynnistettiin myös keväiset kalamarkkinat eli saaristolaismarkkinat, jotka nykyään ovat kolmepäiväiset.
Turun silakkamarkkinat ovat myös vaikuttaneet Alkon historiaan. Vuonna 1990 ensimmäisen kerran ulkoilutapahtuman yhteydessä Suomessa myytiin alkoholijuomia tilapäisessä myyntipisteessä, Tillikassa. Ajatus alkoholijuoman myymisestä markkinoilla herätti järjestäjien keskuudessa monenlaista keskustelua. Lopulta kuitenkin rohjettiin yrittää ja vuosien varrella palaute on ollut myönteistä eikä Tillikasta ole ollut mitään haittaa.
Markkinoiden yhteydessä vuosittain järjestetään erilaisia tuotekilpailuja, jotka osaltaan ovat vaikuttaneet uusien tuotteiden kehittelyyn ja monipuolistumiseen. Tänä päivänä voidaan todeta, että markkinoilla myytävät tuotteet ovat hygieenisesti käsiteltyjä ja valmistuksessa noudatetaan kaikkia lakien edellyttämiä vaatimuksia.
Turun syksyiset Silakkamarkkinat ja kevätmarkkinatapahtuma ovat muodostuneet sellaisiksi perinnetapahtumiksi, joita odotetaan. Järjestäjien työmäärä on lisääntynyt suuresti vuosien mittaan. Muun muassa sähköistys sekä ympärivuorokautinen järjestyksenpito ja vartiointi ovat haastavia järjestelytehtäviä. Myös monet yhteiskunnan ohjausmääreet ovat tuoneet haasteita sekä järjestäjille että etenkin myyjille.
KLUBIMME ODOTUKSET OVAT TÄYTTYNEET Lions club Turku-Aninkainen ry:n kannalta markkinat ovat monin verroin täyttäneet ne odotukset, jotka markkinoiden ideamiehet niille aikoinaan asettivat. Kaikille halukkaille jäsenille on löytynyt puuhaa yhteisestä aktiviteetista. Kun markkinat täyttävät piakkoin 30 vuotta, niiden voidaan katsoa olevan jo sidottu perinteeseen ja tuovan jatkuvuutta klubin toimintaan. Näin on voitu luopua aiemmista pienistä aktiviteeteista kuten myyjäisistä. Mikä tärkeintä klubimme on voinut antaa maamme oloissa huomattavan panoksen paremman huomisen rakentamiseksi tukemalla näiden lähes kolmenkymmenen vuoden aikana kymmeniä ja taas kymmeniä kohteita omassa kaupungistamme Viron kautta Sri Lankaan. Se taas voi olla toisen tarinan aihe.
Voimme olla ylpeitä perinteeksi muodostuneesta ja suuren suosion saavuttaneesta aktiviteetistamme, joka lienee ainutlaatuinen Suomessa.
Pekka Järvelä LC Turku/Aninkainen