Nro 181/107- A
Perustettu 3.10.1961
Charter night 31.3.1962

    Lions Club Turku-Aninkainen

Me palvelemme!

Silakkamarkkinoita Turussa jo vuodesta 1636

  IDEASTA SE ALKOI 

Joskus voi käydä niin, että päämäärään voimakkaasti pyrkivä aloitteellinen
ideoiden heittäminen ja vapaa pohdinta tuottavat pitkävaikutteisen
tuloksen. Näin kävi 1970-luvun lopulla Turku-Aninkaisten lions-klubissa.
Tuolloin ryhmä veljiä ryhtyi pohtimaan sitä, kuinka löytää sellainen
aktiviteetti, johon kaikki jäsenet voisivat osallistua, joka olisi jatkuva
ja jonka tulos olisi sellainen, että sillä voitaisiin tukea klubin
palvelutapahtumia.
Perimätieto kertoo silloisen jäsenen Gunnar Heynon esittäneen ajatuksen,
että ostetaan jonkin kalastajan koko silakkasaalis ja myydään se Aurajoen
rannassa suoraan muovikasseihin lipottuna halukkaille kaupunkilaisille.
Oli esitetty syntysanat nykymuotoisille Turun silakkamarkkinoille. Tosin
klubilaiset eivät myyneet silakkaa suoraan veneestä, vaan sen tekivät
kalastajat. Sen sijaan veljet ryhtyivät myymään savusilakkaa, jonka myynti
jatkuikin monta vuottaa aloitusvuoden 1979 jälkeen.
TURUN SILAKKAMARKKINAT OVAT VANHIMMAT
Monet turkulaiset tietävät, että samoilla paikoilla nykymuotoisten
markkinoiden kanssa on ollut vastaavia tapahtumia jo 1600-luvulta alkaen.
Syystä voidaan sanoa, että Turun Silakkamarkkinat ovat vastaavia
Helsingissä järjestettäviä markkinoita vanhemmat.
Aikakirjat kertovat, että Aurajoessa on järjestetty syysmarkkinoita
vuodesta 1636 lähtien. Vuonna 1731 syysmarkkinoilla kalaa myytiin 134
kalastajaveneestä, jotka olivat kiinnittyneet lähes nykyiselle
markkinapaikalle kummallekin puolen Aurajokea. Kalastajat tekivät samalla
omat ostoksensa ja heillä oli tapana ripustaa markkinapäivien ajaksi
kaljaasiensa ja jahtiensa mastoihin turvaan ne puuesineet ja korit, jotka
olivat hankkineet. Syysmarkkinoilla kaupankäynti muodostui kahvin, teen,
suositun erikoisuuden rusinakeiton ja virvokkeiden myynnistä. Erityisessä
suosiossa olivat tillikka (kapakka, krouvi) ja kahvila. Aikakirjat
kertovat - ilmeisesti vähän liioitellen - että syysmarkkinoiden aikana
ilma oli yhtä hyvin viinan tuoksun kuin silakan lemunkin kyllästämää.
Vuonna 1868 markkinoiden määrää supistettiin ja jäljelle jäivät vain
Heikinmarkkinat ja syysmarkkinat. Tuolloin syysmarkkinapaikkana oli
kalasatama Porthanin puiston kohdalla.
Vuonna 1907 Auransillan valmistuttua markkinat siirtyivät sen
merenpuoleiselle alueelle eli nykyiselle paikalle. Veneistä myytiin kalaa
aina 1900-luvun puoliväliin asti. Liikenneolosuhteiden parantuessa
kalanmyynti siirtyi vähitellen pääasiallisesti kauppatorille.
NYKYMARKKINAT SYNTYVÄT
Kun ensimmäiset nykymuotoiset silakkamarkkinat pidettiin 11. - 14.10.1979
Aurajoen itäisellä puolella Auransillan vieressä Samppalinnan ravintolan
alapuolella, myyntipisteitä oli 14, joista kahdeksan oli
venemyyntipaikkaa ja kuusi myyntipaikkaa maalla. Tuotevalikoima sisälsi
enimmäkseen tuoretta kalaa, maustekalaa ja suolasilakkaa. Lc
Turku-Aninkaisen myyntipiste oli ainoa, joka myi savusilakkaa. Myöhemmin
klubimme luopui silakan myynnistä ja tuotevalikoimaan otettiin
grillimakkara. Tämän lisäksi olemme myyneet hernekeittoa ja jäätelöä.
Nykyinen kahviomme tarjoaa markkinoilla vaeltavalle monenlaista
virkistystä kahvin, teen, leivonnaisten mutta myös erinomaisen bratwurstin
muodossa.
Markkinoiden järjestämisen edellytyksenä oli alusta pitäen tiivis
yhteistoiminta L-S Kalatalouskeskuksen ja Åbolands Fiskarförbundetin
kanssa, joilla oli luonnollisesti hyvät yhteydet kalastajiin. Tänä
päivänä yhteistyö on keskittynyt Turun Kalamarkkinayhdistys ry:n
puitteissa tapahtuviin markkinoiden järjestelytehtäviin.
Ensimmäisten markkinoiden jälkeen myyntipaikat ovat tasaisesti
lisääntyneet samoin kuin kävijämääräkin. Aurajoen itäinen puoli alkoi
käydä ahtaaksi, ja vuonna 1989 markkinat siirtyivät joen läntiselle
puolelle Läntiselle Rantakadulle ja Kristiinankadulle.
Ajan myötä myös Aurajoen läntinen puoli alkoi käydä ahtaaksi, ja
Teatterisillan valmistuttua vuonna 1998 otettiin käyttöön myös vanha
itäinen puoli. Markkinat muodostavat nyt yhtenäisen alueen Aurajoen
kummallakin puolen Aurasillan ja Teatterisillan välillä. Tällä hetkellä
markkinat ovat saavuttaneet ulkoiset rajansa; laajemmalle niitä tuskin
voidaan nykyisellä alueella levittää.
Nykyään myyntipaikkoja on vuosittain yli 200, joista kalaa myydään eri
muodossa noin 100 myyntipaikalla. Muiden alkutuottajien myyntipaikkoja on
noin 80 ja lopuilla myyntipaikoilla myydään erilaisia ruoka- ja
markkinamyyntiartikkeleja. Kävijämäärät vaihtelevat vuosittain säästä
riippuen noin 150.000 molemmin puolin ja kalatuotteita myydään neljän
päivän aikana noin 50.000 - 60.000 kiloa.
Markkinat vetävät kalastajia Turkuun Turun saariston lisäksi
Ahvenanmaalta, Pohjanlahdelta Merikarviaa ja Suomenlahdelta Kotkaa myöten.
Ikuisena puheenaiheena on venemyyntipaikkojen väheneminen vuosittain. Tämä
johtunee siitä, että nykyään liikenneolosuhteet ovat niin hyvät, että
veneitten määrä pakostakin vähenee. Myös veneet ovat nykyään suurentuneet
ja Aurajoen sillat ovat esteenä suurempien veneiden saapumiselle
markkinapaikalle.
Tapahtuma on merkittävä myös Turun kaupungille ja osoituksena siitä on
jokavuotinen kaupungin tarjoama illallinen kalastajille. Mm. paikalliset
päiväkodit ja koulut käyvät vierailemassa markkinoilla ja maistelevat
erilaisia tuotteita sekä osoittavat vääriksi vanhempien ennakkoluulot
lasten halusta syödä kalaa.
Silakkamarkkinoiden kasvun ja suosion myötä vuonna 1997 käynnistettiin
myös keväiset kalamarkkinat eli saaristolaismarkkinat, jotka nykyään ovat
kolmepäiväiset.
Turun silakkamarkkinat ovat myös vaikuttaneet Alkon historiaan. Vuonna
1990 ensimmäisen kerran ulkoilutapahtuman yhteydessä Suomessa myytiin
alkoholijuomia tilapäisessä myyntipisteessä, Tillikassa. Ajatus
alkoholijuoman myymisestä markkinoilla herätti järjestäjien keskuudessa
monenlaista keskustelua. Lopulta kuitenkin rohjettiin yrittää ja vuosien
varrella palaute on ollut myönteistä eikä Tillikasta ole ollut mitään
haittaa.
Markkinoiden yhteydessä vuosittain järjestetään erilaisia tuotekilpailuja,
jotka osaltaan ovat vaikuttaneet uusien tuotteiden kehittelyyn ja
monipuolistumiseen. Tänä päivänä voidaan todeta, että markkinoilla
myytävät tuotteet ovat hygieenisesti käsiteltyjä ja valmistuksessa
noudatetaan kaikkia lakien edellyttämiä vaatimuksia.
Turun syksyiset Silakkamarkkinat ja kevätmarkkinatapahtuma ovat
muodostuneet sellaisiksi perinnetapahtumiksi, joita odotetaan.
Järjestäjien työmäärä on lisääntynyt suuresti vuosien mittaan. Muun muassa
sähköistys sekä ympärivuorokautinen järjestyksenpito ja vartiointi ovat
haastavia järjestelytehtäviä. Myös monet yhteiskunnan ohjausmääreet ovat
tuoneet haasteita sekä järjestäjille että etenkin myyjille.
KLUBIMME ODOTUKSET OVAT TÄYTTYNEET
Lions club Turku-Aninkainen ry:n kannalta markkinat ovat monin verroin
täyttäneet ne odotukset, jotka markkinoiden ideamiehet niille aikoinaan
asettivat. Kaikille halukkaille jäsenille on löytynyt puuhaa yhteisestä
aktiviteetista. Kun markkinat täyttävät piakkoin 30 vuotta, niiden voidaan
katsoa olevan jo sidottu perinteeseen ja tuovan jatkuvuutta klubin
toimintaan. Näin on voitu luopua aiemmista pienistä aktiviteeteista kuten
myyjäisistä. Mikä tärkeintä klubimme on voinut antaa maamme oloissa
huomattavan panoksen paremman huomisen rakentamiseksi tukemalla näiden
lähes kolmenkymmenen vuoden aikana kymmeniä ja taas kymmeniä kohteita
omassa kaupungistamme Viron kautta Sri Lankaan. Se taas voi olla toisen
tarinan aihe.
Voimme olla ylpeitä perinteeksi muodostuneesta ja suuren suosion
saavuttaneesta aktiviteetistamme, joka lienee ainutlaatuinen Suomessa.
Pekka Järvelä
LC Turku/Aninkainen