Me palvelemme

Maakuntajohtaja Juho Savo puhe

Lions Club Turku-Aninkainen, 50-vuotisjuhla, Suomalainen Pohja, Turku , 31.3.2012 

Hyvät Lios Club Turku - Aninkainen kunniajäsenet,

Hyvät juhlavieraat, leidit ja leijonat 

Tunnen eläväni nyt reilun 60 ikäisenä jotenkin erikoisia aikoja. Lähes päivittäin joutuu tilanteeseen, jossa oman aktiivisen nuoruuden tapahtumista joutuu laskemaan olevan jo 40 tai 50 –vuotta aikaa.  Merkittävimmistä omaan elämän kulmakivistä kohdallani on yleisimmin nyt se 40 vuotta eli tullaan 60- ja 70-luvun taitteeseen.  Hyvin elävästi muistan kuitenkin kun uudenvuodenyönä 1960 ammumme raketteja ja pohdimme  ystävien kanssa, että  millaista on, jos joskus tulee vuosi 2000.

Niinä samoina aikoina elettiin Suomessa taloudellisen kasvun ja ulospäin suuntautumisen aikaa. Katseet oli suunnattu maailmalla liikkuviin uusiin virtauksiin ja tapahtumiin. Kansainväliset järjestöt kiinnostivat suomalaisia aivan uudella tavalla. Siihen sopi hyvin uusien Lions Clubien perustaminen kautta maan. Myös nyt kunnioitettavaa 50 vuoden rajapyykkiä juhliva Lions Club Turku – Aninkainen sai silloin Charter kirjansa. Historia osoittaa kuinka merkittäviin toimiin yhdistystä tarvittiin.

Muutama kuukausi sitten vietettiin samoihin aikoihin perustetun syntymäkotikuntani  Pöytyän Lions Clubin 50-vuotisjuhlaa. Isäni, metsänhoitaja Matti Savo  kuului sen klubin perustajajäseniin.  Lions- toiminta ja jäsenyys klubissa otettiin myös siellä alun alkaen ihan vakavasti. Kokouksiin osallistuttiin säännöllisesti. Muistan elävästi miten vakavasti isäni valmisteli ja harjoitteli esitelmää, jonka hän itselleen jostakin ihan tutusta metsänhoidollisesta aiheesta klubissa joskus klubin alkuvuosina piti.

Vaikka osallistuminen kansainvälisten projektien rahoitukseen on aina kulunut Lions – toimintaan, niin hankkeet, joissa omin voimin on tehty näkyvää jälkeä oman kotipaikan hyväksi , tuntuvat jäsenistä mielekkäimmältä. Näin on varmaan ollut koko ajan. Lions Club Turku - Aninkainen tunnetaan erityisesti Turun syksyisten silakkamarkkinoiden elvyttäjänä ja järjestäjänä. Markkinoiden tuoton lahjoittaminen hyväntekeväisyyteen, palvelu- ja auttamistoimintaan on sitä perinteisintä ja parhaiten tunnettua lionismia. Summat. jota olette toiminnallanne voineet kohteisiinne osoittaa ylittävät kuitenkin selvästi normaalin lions-toiminnan tason. Kuulutte selvästi korkeampaan luokkaan.

Nyt vuosikalenterissa olevat kaksi erillistä Aurajokirannan markkinatapahtumaa ovat erittäin tärkeä osa positiivista Turku-kuvaa. Ellei näitä markkinoita olisi hyvin hoidettu kansalaisjärjestöpohjalta – olisi NykyTurulla välttämätön tarve luoda ne vaikka kaupungin omana toimintana. Elävään, vetovoimaiseen kaupunkikeskustaan kuuluvat ihmiset ja tapahtumat. Viihtyisyys ei synny pelkästään - sinänsä nykyisin laadukkaasta ja kauniista ympäristöstä  - vaan se vaatii myös henkeä, toimintaa ja yhteisöllisyyttä. Sitä Lions Club Turku – Aninkainen on meille kaikille järjestänyt.     

Yksi erityisen vahva  Lions –mielleyhtymä minulle tulee niistä ”punaisista sulista”. Siis punainen sulka –keräyskampanjasta. Niitä oli silloin klubinne nuoruudessa myynnissä joka paikassa, ja varmaan tarrakin joka autossa. Tarrat – erityisesti autotarrat olivat silloin jotain uutta. Lions –tunnukset autoissa ovat toki vieläkin nykypäivää.  

Hyvät juhlavieraat!

Suomalaisen Lions -toiminnan toiminta-ajatus on Internet -sivuille virallisesti tiivistettynä seuraava:

”Teemme yhdessä työtä paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla lasten ja nuorten terveen elämän ja kehityksen turvaamiseksi sekä ikääntyneiden, perheiden, vammaisten ja muiden apua tarvitsevien tukemiseksi. Toiminta tarjoaa jäsenelle mahdollisuuden toimia sosiaalisessa yhteisössä, kehittyä ihmisenä ja kehittää johtamistaitoja sekä solmia kontakteja kotimaassa ja ulkomailla”.

Yleisesti tunnustamamme eettinen periaate on lähimmäisen auttaminen, josta seuraa, että ”antaessaan myös saa”. Tämä kuvaa hyvin myös Lions –toiminnan syvintä sisältöä. Toiminnasta saa kontakteja ja ystäviä, mutta siitä saa myös hyvää mieltä ja tyydytystä. Erityisen hyvän mielen saa voidessaan olla avuksi todellisen inhimillisen hädän hetkellä. 

Hyvät Leijonat

Kansalaisjärjestötyö on yleisestikin Suomessa erittäin merkittävää ja suosittua. Järjestöissä on yhteensä noin 15 miljoonaa henkilöjäsentä eli kolminkertaisesti Suomen väestömäärään verrattuna. Noin 75 % suomalaisista on elämänsä aikana jonkin yhdistyksen jäsen, noin kolmannes kuuluu jatkuvasti vähintään yhteen yhdistykseen ja 8 % useampaan kuin viiteen yhdistykseen.

Demokratiaan kuuluu kansalaisten välinen vapaa yhteistoiminta. Kansalaisyhteiskunnalla tarkoitetaan juuri näitä ihmisten välisiä suhteita ja toimintoja, jotka ovat ”yksityisiä” erotuksena ”julkisesta” hallinnosta ja päätöksentekokoneistosta. Kansalaisjärjestötoiminta on ihmisen aktiivista toimintaa itsestä ulospäin, yhdessä toimien, yhteiseksi hyväksi. Tämänkaltaisen toiminnan tavoitteena on saavuttaa pikemminkin hyvää kuin hyötyä.

Työ, jota Lions -klubit tekevät on pyyteetöntä ja tärkeää. On muistettava, että Lionsjärjestön toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja sitoutumiseen. Toiminta kohdistuu muun muassa nuorisoon, vanhusväestöön, sotiemme veteraaneihin ja muihin avun tarpeessa oleviin. Klubinne erityispyrkimys osoittaa  nyt juhlavuotenanne tukea huostaanotettujen ja vammaisten lasten ja nuorten kasvuun on erittäin perusteltu. Tällä toiminnalla ei pyritä korvaamaan yhteiskunnan peruspalveluja, vaan vapaaehtoistyöllä apua annetaan kohteisiin, jotka saattavat jäädä kokonaan tai osittain hoitamatta julkisin varoin. Tämä apu on usein pienille ryhmille tai yksittäisille ihmisille hyvinkin merkittävää.

Lionsien tekemälle työlle löytää suoran yhteyden myös Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelmaan ja maakuntaohjelmaan,  jotka ovat omassa työssäni  perusdokumentteja.  Maakunnan tulevaisuuden visiona on,  että Varsinais-Suomessa elämisen laatu on Suomen parasta. Visio pitää sisällään ajatuksen siitä, että varsinaissuomalaiset tekevät yhteistyötä ja osallistuvat aktiivisesti oman alueen kehittämiseen. Juuri tästä on mielestäni Lions- toiminnassakin osaltaan kysymys. Kansalaisjärjestöjen toiminta on hyvä osoitus yhteistyötaidoista ja aktiivisuudesta maakunnassa ja laajemminkin valtakunnassa. Maakuntasuunnitelma painottaa myös kansalaisten osallisuutta ja syrjäytymisen ehkäisemistä. Tässäkin asiassa järjestöjen tekemä työn rooli ja arvo korostuvat. Vaikka valtiolla ja kunnilla on päävastuu syrjäytymisen ehkäisyssä, näen järjestöjen olevan avainasemassa tässäkin asiassa.

Kansalaisjärjestötoiminnan merkitys ei ole vuosien saatossa vähentynyt, vaan toiminnan määrä on kasvanut. Näen tämän toiminnan jatkossakin erittäin tarpeellisena ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta välttämättömänä.

Hyvät leijonat

Kun pyysitte maakuntajohtajalta puhetta tähän hienoon juhlaanne saatoitte aavistaa, etten voi jättää tilaisuutta käyttämättä käsitelläkseni myös maakunnan, aluehallinnon ja kuntien tulevaisuutta. Oikeastaan näen asian niin, että kun Lions-toiminta edustaa vapaata kansalaistoimintaa – ns. kolmatta sektoria – edustavat kunnat ja niiden yhteistoimintamuotona myös maakunnat alueen väestön omaehtoista kehittämistahtoa. Nämä ovat kasvamassa määrin hyvin lähellä toisiaan. Viittasin puheessani aiemmin Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston  hyväksymään maakuntaohjelmaan ja maakuntasuunnitelmaan. Ne ovat dokumenttejä, joita viranomaisten (niin valtion- kuin kunnankin) tulee lakisääteisesti toteuttaa ja edistää. Samalla tavalla yksityinen sektori  - elinkeinoelämän järjestöt – ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt ovat niitä toteuttamassa.

Varsinais-Suomen maakunnan tulevaisuus on maakuntasuunnitelmassa 2030 ankkuroitu kolmeen pilariin. Niistä ensimmäinen ovat osaamiseen ja elinkeinoihin perustuvat vahvuudet:

-       kansainvälisesti merkittävä ja monipuolinen korkeakoulu ja tutkimuskeskittymä

-       koulutetun työvoiman ja työpaikkojen tasapaino

-       kansainvälinen kilpailukyky palvelu-, meri-, elintarvike/bio, ICT – sekä energia- ja ympäristöteknologian toimialoilla

-       maatalouden tärkein ja tuottavin alue Suomessa

-       merkittävä Itämeren matkailualue

-       kulttuuritarjonnan vahvuus ja edelläkävijyys uusilla luovilla aloilla

Toisessa pilarissa ovat yhdyskuntarakennetta ja toimintaympäristöä koskevat tavoitteet:

-       hyvin suunniteltu ympäristö asukkaiden ja toimijoiden kannalta

-       arvokas kulttuuriympäristö imago- ja identiteettitekijänä

-       tehokas, turvallinen ja kestävä liikennejärjestelmä maakunnan kaikissa osissa

-       ajanmukaiset nopeat tietoliikenneyhteydet koko maakunnan alueella

-       hiilineutraali maakunta jaossa merkittävä osa energiasta tuotetaan uusiutuvalla energialla

-       saaristomeren tila hyvä

Kolmas pilari pitää sisällään hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät asiat:

-       turvallinen paikka asua ja elää

-       vahvat kunnat tarjoavat laadukkaat ja monipuoliset peruspalvelut

-       yhteistyö ja aktiivinen osallistuminen oman alueen kehittämiseen

-       moniarvoisuus on voimavara

-       kaikilla nuorilla on vähintään II asteen ammatillinen tutkinto ja työllisyystakuu

Nämä ovat ne tavoitteet tiivistettynä, joihin maakunta on sitoutunut. Näihin tavoitteisiin peilataan kaikkia niitä erillisiä kehittämistoimia ja hankkeita joita maakunnan liitto tai valtion viranomaiset Varsinais-Suomessa toteuttavat. Kun listaa näin lukee läpi, niin huomaa, että siinä on useita sellaisia asioita, jotka esiintyvät keskeisessä roolissa mm. teidän Lions –klubinne ja koko Lions –järjestön  toiminnan tavoitteena. Näin pitää ollakin. Hallinto ja viranomaiset eivät yksinään saa paljonkaan aikaan. Yritysten ja kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden panos on oleellinen osa tätä aluekehitystyöksi nimettyä asiaa. Maakuntasuunnitelman jo aiemminkin siteerattuun tavoitteeseen: ”Varsinais-Suomessa elämisen laatu on Suomen parasta” ei päästä ilman laajaa sitoutumista. Tässä työssä tarvitaan meitä kaikkia. Kukin edistää näitä tavoitteita oman kykynsä ,taitonsa ja roolinsa mukaan. Oleellista on, että tavoitteesta ja suunnasta vallitsee laaja yksituumaisuus.

Hyvä juhlaväki.

Siellä tavoitteissa oli, että vahvat kunnat tarjoavat asukkailleen monipuoliset ja laadukkaat peruspalvelut. Tässä on siis kysymys juuri nyt mitä ajankohtaisemmasta kunta- ja palvelurakenne  -kysymyksestä

Uuden hallituksen hallitusohjelman mukaan kuntarakenne ei vielä ole niin vahva, että se voisi tästä palveluvelvoitteesta selvitä. Hallituksen käynnistämä kaikkia kuntia koskeva uudistus tähtää ns. työssäkäyntialueiden suuruisten kuntien rakenteeseen. Valmistelu on kesken. Valtiovarainministeriön esitys seutukuntajakoperusteisiksi selvitysalueiksi on parhaillaan lausunnoilla. Vielä tänä keväänä tullaan näkemään seuraava askel.

Itse asiassa oleellisin, ja myös vaikein asia, on saada esitetyltä pohjalta syntymään ratkaisu, jossa suurten kaupunkien ympärille kasvaneet ns. kehyskunnat muuttuisivat osaksi sitä kaupunkia, jonka palvelutarjontaan niiden elinvoima tukeutuu. Tämän tavoitteen toteutumista pidän vielä varsin kyseenalaisena. Keinoja, joita tavoite vaatisi toteutuakseen ei ainakaan vielä ole. En ole myöskään ollenkaan varma voiko hallitus eduskunnaltakaan tarvittavia pakkovaltuuksia saada.

 Kun mm. Varsinais-Suomen osalta on kuultu, etteivät esitetyt selvitysalueet kelpaa juuri kellekään, voidaan ennakoida, että ”suurkuntamalli” ei sellaisenaan tule toteutumaan. Olen itse julkisuudessa esittänyt, että valmistelussa pitäisi palata peruskysymyksiin: Mitkä ovat ne palvelut ja tehtävät, jotka kunnan julkisena toimijana tulee asukkailleen järjestää ja taata? Kun tämä määrittely on tehty, voidaan määritellä kuntarakenteelle minimimitat: kuinka paljon verotuloja/asukas ja asukkaita ylipäänsä tarvitaan, jotta rakenne toimii? Kun nämä määrittelyt on lainsäädännössä tehty, on uudistus selkeämpi viedä läpi vaikka ”pienellä pakolla”. Samalla olisi mahdollista koota kaikki ne alueelliset tehtävät, jotka edellyttävät määritellyn kuntarakenteen yli menevää palvelu- tai yhteistoimintarakennetta maakuntatasolla hoidettavaksi. Malli on hyväksi koeteltu useimmissa Euroopan maissa. Miksei se toimisi Suomessakin.

Hyvät juhlivat leijonat ja ladyt!

Lions Club Turku – Aninkainen toimii Turun kaupungissa. Vaikkei se ole määritellyt tarkasti jäsentensä kotipaikkoja, kohdistuvat sen aktiviteetit Turkuun ja toimintaan Turussa. Samalla tavalla muutkin klubit ovat toiminnassaan kiinnittyneet kotipaikkoihinsa. Useimmat Suomen klubit on nimetty kotikuntiensa mukaisesti. Mietin vaikka tuossa Aurajoen latvoilla pienessä 1400 asukkaan Oripäässä toimivaa Klubia, joka Okra –maatalousnäyttelyn tuotolla on jo vuosia maksanut mm. kuntalaisten terveyskeskusmaksujen omavastuuosuudet, ja monet muut kuntansa asukkaiden jokapäiväiseen elämään liittyvät palvelut. Olisiko tällainen kotiseutuun  sitoutuminen mahdollista kuntarakenneselvityksen mukaisessa nykyisten 14 kunnan muodostamassa 317 000 asukkaan Suur-Turussa?  Varmaan sinänsä teknisesti ehkä kyllä, mutta jotakin siitä yhteistyöhengestä pääsisi varmasti katoamaan. Lions toiminta on mielessäni yhteiseen hyvään ja palveluihanteeseen tähtäävään ylevää, mutta samalla aika pienen joukon yhteistyöhenkeen perustuvaa tulosten kautta tyydytystä antavaa puurtamista. Tämä työ vaatii ihmisen kokoista mittakaavaa. 

Hyvät juhlivat leijonat

Lions Club Turku - Aninkainen on menneen 50 –vuoden aikana tehnyt jatkuvasti työtä Lions –liikkeen yhteisvastuun ja lähimmäisten auttamisen hengessä ja samalla  lisäten Turun kaupungin vetovoimaa ja viihtyisyyttä. Arvioin, että viisikymppisenä sillä on vielä tällä saralla paljon annettavaa niin omille veljilleen, heidän perheilleen, Turulle, Varsinais-Suomen maakunnalle , suomalaiselle yhteiskunnalle ja koko maailmalle.

 Palvelulla on vielä kohteensa!